Mikä sai sinut ryhtymään saavutettavuuden ja osallisuuden puolestapuhujaksi?
Nuorin poikani sai jo varhain diagnoosit Aspergerista, ADHD:sta, dyspraksiasta ja kehityksellisestä koordinaatiohäiriöstä. Hänen koulupolkunsa aikana jouduimme toistuvasti varmistamaan, että hän sai tarvitsemansa tuen koulutuksessa ja myöhemmin siirtyessään työelämään.
Myös vaimoni sai Asperger- ja ADHD-diagnoosin vasta 40-vuotiaana. Naisilla ja tytöillä neurokirjon piirteet tunnistetaan usein eri tavoin ja myöhemmin, mikä vaikuttaa heidän kokemuksiinsa ja saamaansa tukeen.
Lisäksi edesmenneellä appiukollani oli lapsuuden aivokasvainleikkauksen seurauksena vaikea kuulovamma ja liikuntavamma. Peruspalveluiden saaminen oli hänelle usein haastavaa – esimerkiksi sairaala ei kyennyt järjestämään viittomakielen tulkkia lääkärikäynneille.
UK:ssa vain joka viides autismin kirjon henkilö on työelämässä, vaikka arviolta 1,1 prosenttia väestöstä kuuluu autismin kirjoon. Kehitystä tapahtuu, mutta yhteiskunta ei vielä ole aidosti saavutettava ja osallistava fyysisten ja kognitiivisten rajoitteiden näkökulmasta.
Voitko jakaa jonkun henkilökohtaisen kokemuksen, joka on vaikuttanut näkemykseesi saavutettavuudesta?
Keskustelin nelikymppisenä yleislääkärini kanssa mahdollisuudesta saada lähete ADHD-tutkimuksiin. Hän totesi: ”Stuart, olen tuntenut sinut pitkään, enkä kuvailisi sinua sanalla hyperaktiivinen.” Ulospäin elämäni näytti rauhalliselta – työskentelin istumatyössä enkä vastannut stereotyyppistä mielikuvaa levottomasta lapsesta.
Se, mitä ei näy, on mieli, joka käy täydellä teholla heti heräämisestä lähtien, tai iltaisin koettu henkinen uupumus. Kokemus osoitti, kuinka vahvoja ja kapeita mielikuvat neurokirjosta yhä ovat – jopa terveydenhuollossa. Ymmärrys on lisääntynyt, mutta saavutettavuus ja inkluusio edellyttävät edelleen laajempaa tietoisuutta erilaisista toimintakyvyistä ja niiden näkymättömistä puolista.
Danielan yhteenveto:
Saavutettavuus ei ole erillinen kehityshanke, vaan osa vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Stuartin kokemukset osoittavat, että tietoisuus, kuunteleminen ja käytännön toimet kulkevat käsi kädessä. Kun huomioimme erilaiset toimintakyvyt jo suunnitteluvaiheessa, rakennamme ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia käyttäjiä paremmin.
Inkluusio syntyy arjen valinnoista – siitä, miten suunnittelemme palveluita, johdamme tiimejä ja kohtaamme ihmiset. Saavutettavuuden edistäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista, mutta tuo mukanaan sekä inhimillistä että liiketoiminnallista arvoa.
