Climate bOWL: Yhdessä ilmaston puolesta

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonsuojelussa. Voitteko tiivistää yhdellä lauseella, miten Climate bOWL -hanke auttaa tässä?

WALIUOLLAH ALI (WA): Climate bOWL -hankkeen tavoitteena on luoda seuranta- ja tukijärjestelmä, jolla kirjataan päästöt koko tuotteen elinkaaren ajalta, mukaan lukien toimenpiteiden automatisoitu kehittäminen kasvihuonekaasujen ehkäisemiseksi.

Kuulostaa suurelta tehtävältä.

WA: Kyllä, ehdottomasti. Ensimmäinen vaihe on kuvata tuotteen koko elinkaari kokonaisuudessaan aina raaka-aineiden hankinnasta ja esikäsittelystä varsinaiseen valmistukseen, käyttöön sekä lopulta tuotteen hävittämiseen tai kierrätykseen.

Onko se todella toteutettavissa?

WA: Monia mitattavissa olevia asioita ei vielä mitata. Osa tiedoista on jo saatavilla nykyisissä ERP-järjestelmissä, mutta ne on asetettava oikeaan kontekstiin. Muut datapisteet on tuotava tietokannoista tai arvioitava soveltuvilla menetelmillä. Erityisesti tuotantopaikoilla syntyy paljon CO2e-päästöjä, pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Myöskään tuotteen käyttövaihetta ei tule aliarvioida hiilijalanjäljen laskennassa.

Mitä hyötyä on tuotteen hiilijalanjäljen tuntemisesta?

WA: Hyötyjä on kaksi pääasiallista. Toinen liittyy ympäristöön ja toinen liiketoimintaan.

Ympäristöhyöty

WA: Kuten tiedämme, Euroopan unioni on hyväksynyt YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen perustuvat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet. Vuoteen 1990 verrattuna tavoitteena on vähentää CO2e-päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ymmärrystä siitä, kuinka paljon CO2e-päästöjä tuote aiheuttaa elinkaarensa aikana. Hankkeemme auttaa yrityksiä saamaan tämän tiedon läpinäkyvästi ja jäljitettävästi.

PAUL DIETRICH (PD): Kun tuotekohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen lähteet kirjataan ja niitä voidaan vähentää, autamme yrityksiä myös varautumaan yhä tiukempiin lakisääteisiin ja sääntelyvaatimuksiin, joita ne tulevat kohtaamaan edetessään kohti kasvihuonekaasuneutraaliutta. Hankkeemme luo myös perustan tämän laajenevan sääntelykehikon noudattamiselle.

Liiketoimintahyöty

WA: Velvoitteiden ja kiristyvien lakisääteisten vaatimusten lisäksi ilmastoystävällisten tuotteiden kysynnän nopea kasvu tuo merkittäviä taloudellisia etuja. Toimimatta jättäminen puolestaan sisältää riskejä liikevaihdon menetyksestä mainehaittoihin. Auttaessamme yrityksiä seuraamaan ja ehkäisemään päästöjä koko tuotteen elinkaaren ajan mahdollistamme tehokkuushyötyjen hyödyntämisen matkalla kohti ilmastoneutraaliutta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

WA: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää ymmärrystä siitä, missä kohtaa arvoketjua päästöjä syntyy. Ensimmäinen tavoite on siis läpinäkyvyyden luominen. Tämän jälkeen seuraavat vähentäminen ja ehkäisy, jotka voivat tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista tai erilaisten energialähteiden käyttöönottoa.

PD: Jälkimmäinen voidaan parhaimmillaan saavuttaa myös koneoppimisen avulla. Energian- ja materiaalivirtojen automatisoidut analyysit voivat toimia perustana vähennystoimenpiteiden määrittelylle ja toteuttamiselle. Kerättyä dataa voidaan hyödyntää myös tuotekehityksessä, esimerkiksi simulaatioiden avulla, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan ehkäistä ennakolta. Kaikissa tapauksissa keskeistä on luotettava ja hyvin perusteltu datapohja.

Kuinka tärkeää yrityksille on ymmärtää, missä tuotantoprosessin vaiheessa CO2e-päästöjä syntyy ja miten niitä voidaan vähentää?

WA: Se on yhä tärkeämpää. Kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen kasvu ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset lisäävät painetta yrityksille raportoida tuotekehitykseen liittyvistä päästöistä – ja samalla nostavat päästöjen hintaa. Toisin sanoen yrityksille on yhä kannattavampaa ymmärtää tarkasti, millä keinoilla ne voivat vähentää CO2e-päästöjään.

Voiko Climate bOWL -hanke saavuttaa kaiken tämän?

WA: Hanke on kolmivuotinen. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat jo olleet erittäin myönteisiä. Toteutimme yksittäisten prosessivaiheiden hiilijalanjäljen seurannan lakisääteiset vaatimukset ISO 14067 -standardin mukaisesti laskennan perustaksi. Tämän pohjalta loimme standardoidun yleisen tiedonkeruumallin digitaalisen tietomallin toteuttamisen perustaksi sekä kehitimme toimialakumppaneillemme yrityskohtaisia tiedonkeruumalleja. Tiedonkeruun ja tietoturvan erityisvaatimukset määriteltiin, ja työ reaaliaikaisen automatisoidun tiedonkeruun prototyyppien kehittämiseksi käynnistettiin.

PD: Yksi keskeisimmistä näkökohdista on todellinen läpinäkyvyys. Tämän saavuttamiseksi olennaisen datan standardoitu kerääminen ja viestintä on ratkaisevaa. Kansainvälisesti tunnustetut standardit määrittelevät menetelmällisen lähestymistavan. Yksi hankkeen tavoitteista on muuntaa nämä vaatimukset järjestelmäksi, jota asiakkaat voivat käyttää konkreettisen lisäarvon tuottamiseen.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittäminen kasvihuonekaasujen kokoamiseen ja mittaamiseen voi olla keskeistä niiden rajoittamisessa, mutta tämänkaltaisen hankkeen toteuttaminen on myös erittäin monimutkaista. Miten tällainen hanke voi onnistua?

WA: Siksi, että hankkeemme kokoaa yhteen tarvittavan asiantuntemuksen. Kaikki mukana olevat kumppanit ovat erittäin osaavia ja motivoituneita, ja heillä on selkeä keskittyminen konkreettisiin ja mitattaviin tuloksiin. Toimialakumppanimme Miele ja GEA vastaavat yhdessä vaatimusten määrittelystä ja toimivat sovelluskumppaneina, Paderbornin yliopistolla on vahvaa osaamista energiatehokkuuden määrittämisessä ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehittämisessä, Bielefeldin yliopisto vastaa turvallisesta tiedonvaihdosta merkittävän asiantuntemuksensa avulla, ja NTT DATA Business Solutions muuntaa tulokset konkreettisiksi ratkaisuiksi liiketoimintaprosesseihin, jotta hankekumppanimme ja muut asiakkaat voivat ottaa ne käyttöön.

Toisin sanoen NTT DATA Business Solutionsin rooli kokonaisuudessa on tehdä data yrityksille konkreettiseksi ja näkyväksi?

WA: Juuri näin. Hankkeen päätavoitteena on kuvata kasvihuonekaasupäästöt läpinäkyvästi jokaisen tuotteen ja osapuolen osalta. Lopulta tärkeintä on pystyä tekemään oikeat johtopäätökset koko arvoketjussa. Esimerkiksi hankekumppanimme ovat erittäin sitoutuneita vähentämään CO2e-päästöjä paitsi omassa tuotannossaan myös tuotteiden käyttövaiheessa, jotta heidän asiakkaansa tuottaisivat vähemmän CO2e-päästöjä tuotteita käyttäessään.

PD: Toinen esimerkki on hankintalogistiikan yksityiskohtainen analyysi, jonka tavoitteena on ehkäistä kuljetuspäästöjä muissa yrityksissä. Yritykset eivät siis pyri ainoastaan vähentämään omia CO2-päästöjään toimitusketjussa, vaan tarkastelevat myös, millaista vaikutusvaltaa niillä on koko arvoketjuun.

Toimitusketjut ovat usein globaaleja. Kuinka tärkeää on, että hankkeen tuloksena syntyvä osaaminen siirtyy globaalisti hyödynnettävään ohjelmistoon?

WA: Erittäin tärkeää. Maailman johtavana ERP-ohjelmistojen toimittajana SAP on merkittävä globaali toimija, jolla on laaja markkinapeitto. SAP on jo jonkin aikaa kehittänyt ratkaisuja päästöjen seurantaan ja laajentanut tuotevalikoimaansa tällä alueella. Yksi puuttuva tekijä on kuitenkin yrityskohtainen toteutus. Aiheen luonteen vuoksi valmisohjelmisto tai standardiratkaisu ei ole riittävä. Yrityksen, joka uskoo voivansa kerätä CO2-päästötiedot menestyksekkäästi pelkästään hankkimalla ohjelmiston, on syytä arvioida asia uudelleen. Tiedonkeruu ulottuu syvälle organisaation rakenteisiin ja edellyttää dataa monilta eri osa-alueilta.

PD: Meidän tehtävämme on tukea asiakkaitamme olennaisen datan tunnistamisessa ja keräämisessä sekä mahdollistaa standardoidun hiilijalanjäljen seurannan vaatimusten läpinäkyvä toteutus SAP-ratkaisujen avulla. Climate bOWL -hanke tukee meitä merkittävästi tässä työssä. Ja luonnollisesti jatkamme näiden tavoitteiden edistämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Miltä tilanne näyttää kymmenen vuoden kuluttua?

WA: Kymmenen vuoden päästä hiilijalanjälkitiedon kerääminen ja läpinäkyvä julkaiseminen ovat ehdoton edellytys. Yhdenmukaisesta ja standardoidusta tiedonkeruusta on tullut yhtä arkipäiväistä kuin turvallisesta tiedonsiirrosta koko arvoketjussa. Olen myös varma, että CO2e-päästöjen ehkäisemisellä on yhä suurempi merkitys tuotekehityksessä ja kansainvälisessä kilpailussa.